Olen koko ikäni omistanut lähestulkoon yhdet arkikäyttö-kengät per kausi, jotka olen sitten tallonut lyttyyn kauden vaihtumiseen mennessä, jolloin on taas ollut aivan pakko ostaa uudet kengät. Teitty jos jotkut kengät ovat päivittäisessä menossani vain kestäneet, niin olen käyttänyt niitä pidempäänkin kuin sen +/- puolivuotta, mutta hyvin, hyvin harvoin tämäkään on toteutunut.
Tänäkeväänä minuun kuitenkin iski joku mikä lie, ja innostuin tilaamaan kenkiä Hennesiltä. Kyllä, luitte aivan oikein. Olen todella skeptinen kyseisen puljun mihin tahansa luomuksiin (siitäkin huolimatta että noin 92% vaatekaappini sisällöstä on juurikin Hennesiltä..), saatika sitten kenkiin. Myönnettävähän se on, harva pari näistäkään allaolevista miltään silkiltä jalassa tuntuu, mutta esittelenkin ne lähinnä värikavalkaadinsa vuoksi.
Nämä ovat uusimmat tulokkaani ja etenkin pinkit yllättivät äärettömän positiivisesti, harvoin olen näin mukavan tuntuisiin kenkiin törmännyt missään!
Harmi vain että tilasin ylläolevat pariskunnat kokoina 39 (Normaalin semitiukan 38:n tilalta) ja ne sananmukaisesti pyörivät jaloissa.
Nämä kiiltoverenpunaiset tekonahka-balleriinat tilasin jo ihan alkukeväästä, ja värin ja muodon vuoksi rakastuin niihin heti ensisilmäyksellä. Nämä taas ovat juurikin sitä hieman liian pientä 38'a eikä venytysoperaationi ovat ainakaan vielä tuottaneet tulosta.. Ikinä sitä ei voi olla tyytyväinen mihinkään :D
Elämäni ensimmäiset gladiaattorit. Olen yleensä hyvinkin hitaasti lämpenevä uusille massatrendeille enkä oikein vieläkään ole täysin varma, pidänkö vai enkö pidä tämän kaltaisista nahkaremmisidoksista armaiden jalkamusteni ympärillä. Näissä sandaaleissa kuitenkin oli kuitenkin jokin, mikä sai minut pariskunnan tilaamaan itsellenikin. Jalassa ne tuntuvat (vielä ainakin, kun käyttöä ei juurikaan ole ollut..) kuitenkin aika tökeröiltä, mutta toivon saavani ne pehmitettyä kesähelteisiin mennessä (:
Pinkit nirunaru-läpsykkäät taas saavat luvan pitää huolen jalkojeni, etenkin varpaideni kesäkunnosta. Uskon vakaasti, että söpöt ja sopivan keveät jalkineet kannustavat tarpeeksi usein varpaidenkynsien lakkailuun ja muutenkin jalkojen huolehtimiseen, missä yleensä olen ollut todella huono. Tämä myös syynä miksen ole vastaavanlaisia sandaaleita käyttänyt varmaan viiteen vuoteen..
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, saanen esitellä; ikiomat mummoni! Siniset mitäliemateriaalia olevat mummotöpöttimet ovat aivan tajuttoman ihanat! Kärjen rusetti kruunaa koko söpöyden ja onnekseni olen jopa saanut venytettyä nämä jo jalkoihini sopiviksi. Joku tarkkasilmäinen saattoikin bongata heidät sunnuntain paraati-asustani, hyvin palvelivat koko päivän mukulakivilla, ilman yhen yhtä rakkulaa jopa! "On tänään onnenpäivä, ei huolesta häivä, on tänään onnenpäivä, siis onnellinen oon!"
Näiden uskollisten ystävieni avulla siis aion värittää koko kesäni, en millään malttaisi odottaa läpytin-kelejä!
Ps. Näin pirteä olin Sunnuntaina kotiuduttuani viikonlopun partiohäppeningeistä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti