Lauantai

Ihanaa miten välillä on aikaa vain olla. Ei tarvitse herätä kelloon ja saa ilman omantunnontuskia vetkutella sängyssä niin pitkään kuin huvittaa. Sellainen aamu oli tänään.

Olen muutenkin erittäin huono nousemaan ajoissa tai ylipäänsä noudattamaan aikaisia herätyksiä, mutta parhainta se on silloin kun tietää ettei ole kiire mihinkään, kukaan ei suutu tai en kärsi itse myöhemmin, jos vielä hetken lorvin. Tänään siis tiedossa lorvimista, pieni kävelyretki keskustaan (täytynee palauttaa eiliseltä työavaimet), ehkä leipomista ja toivottavasti pääsen vihdoin, pitkästä aikaa uppoutumaan taas oikein todenteolla kirjojen maailmaan. Ennen muuttoa minulta jäi kesken Belinda Olssonin Raskausjärkytys!

ja jostain ihmeensyystä jemmasin sen epähuomiossani vintille (siis anteeksi mitä?! Oikein älynväläys taas..) ja koska sieltä on valot palaneet, en ole saanut aikaiseksi kömmittyä sitä sieltä. Jos sitä tänään uskaltaisi..

”En saa yhdeksään kuukauteen ryypätä, polttaa enkä syödä kaikenmaailman kaloja, joita en edes tunne, ja kohta minusta tulee läski ja joudun käyttämään lappuhaalareita.”

Agata elää nuoren aikuisen parasta aikaa. Hänellä on vauhdikas työpaikka Ruotsin suurimman iltapäivälehden toimittajana, unelmien avopuoliso Teo ja mukava koti Tukholmassa. Lisäksi Agata onnistuu pääsemään jyvälle todellisesta skuupista, kun rikkaan östermalmilaisperheen teini-ikäinen tytär katoaa jäljettömiin. Ylennys uutispäälliköksi on vain käsivarren mitan päässä.

Kunnes Agata huomaa olevansa raskaana.

Mekkojen saumat ratkeilevat, parisuhde natisee liitoksissaan ja synnytysvalmennukseen tulee porttikielto, kun uhmakas nainen ei suostu säyseän odottavan äidin rooliin.

(teksti ja kuva)

Kuitenkin ennen kuin jaksan tästä sängystäni nousta, haluan vielä näyttää muutaman söpöläisen minkä löysin Monkin sivuilta. Kyseiseen liikkeeseen en itse ole aiemmin sen koommin perehtynyt, lähinnä nimen olen kuullut mainittavan useammassakin blogissa. Keskiviikkona sitten kun siskoni muistutti tuon liikkeen saapuvan piakkoin Helsinkiin, niin päätimpä vierailla Monkin sivuilla. Ja voih sitä ensisilmäyksellä rakastumista! Vaatteet itsessään oli suurin osa aika korkealentoista itseni päälle, mutta ne sivut! Mielettömän ihanat kaikessa sekavaisuudessaan. Kannattaa tsekata!

Noista pannoista en ole vielä täysin varma. Onhan ne nyt suloisia ja ihanaa vaihtelua perus rusettipantoihini, mutta silti vielä mietin niitä.. toivottavasti niitä tulee Helsingin liikkeeseen, niin pääsen hypistelemään ihan omin käsini ja pohtimaan kotiutanko, vaiko enkö kotiuta niitä. Jänniä! Pinkit rintsikat on myös yksi kummasteluni kohde. Tilasin h&m'ltä aika samanmoiset, kuukauden päivät niille ensin naureskeltuani. Jotain niissäkin vain oli, mikä loppuenlopuksi alkoi kutkutelemaan ja pakko saada omaan kaappiini. Saa nähdä mitä pidän h&m'n versiosta, josko myöhemmin vielä nappaisin itselleni nämä Monkitkin (: Mustaa hametta saa myös valkoisena ja tuo ryppyleikkaus on mielestäni jotain mahtavaa! Toisaaltaan ihan perushame, arkisempiin asusteisiin ja paitaan yhdisteltynä toimii missä vaan, juhlavammilla helyillä taas hetkessä muokattu bilehame. Monikäyttöisyys on mielestäni tärkeää vaatteessa kuin vaatteessa.

Punainen pallo-neule taas iski samantien. Ihanan tyttömäinen ja farkkuihin yhdistetynä sopivan näyttävä "perusvaate". Neuleen kanssa yhdistelemäni valkoinen hame on myös söpön tyttömäinen ja voin vain kuvitella kuinka pieni tuulenvire ottaa sen helmaan hipsutellessani kesäistä töölönlahden rantaa jäätelön ja tuoreiden mansikoiden kera. Oih kesä, tuu jo!

Nyt vaan peukut pystyyn että nämä kaikki löytysivät Helsingin Monkista. Kuitenkin sen verran epäilevän olen nettitilausten suhteen (enkä sitäpaitsi edes löytäny tuolta sivuilta koko mahdollisuutta!)

Kevät!

Vaikka rakastan kaikkia vuodenaikoja ja löydän jokaisesta vähintään neljä rakastettavaa asiaa, on kevät kaikkein ykkösin. Se hetki kun lumet sulaa kaduilta, joka paikassa vilisee pienenpieniä puroja, vähitellen ruoho alkaa puskemaan itseään taas henkiin, puut työntävät nuppujaan ja aurinko paistaa. Talvikengät voi vaihtaa pienenpieniin ballerinoihin ja pikkuhiljaa heittää paksut ja tunkkaset talvikoltut syrjään ihanien kevät- ja kesämekkojen tieltä.

Eilen havahduin siihen, että lämpömittari näyttää +3 ja aurinko paistoi niin kovin sisään, että oli pakko hihkaista ilosta! Illemmalla olin suuntaamassa kantakotiini pikkusiskoni syntymäpäiville, joten oli kerrankin oli jopa hyvä syy pukeutua vähän juhlavamminkin.

Taistelin pitkään tämän gt:n mekon ja erään Zaran heleän keltaisen liehumekon välillä, mutta tällä kertaa gt vei voiton.

Jos tämän mekon kaula-aukko ei ole kovinkaan siveellinen, niin se Zaran kilpaileva mekko olisi sitten varmaan suoraan jostain pornoleffasta.. Sitä onneksi pystyy vähän muuntelemaan esim. laittamalla paidan alle, jos ei halua olla niin helposti huomioitava ;D

värioksennuksia, nam!

Vihdoinkin sain kunnollisen asukuvan tännekin asti, jes! Olimme ystäväni kanssa jo melkein perinteeksi muodostuneella GoExpo käynnillä ja koska Aamu-aurinko paistoi niin ihanasti ja muutenkin oli mahtava fiilis heti herätessä, päätin korkata eilen postissa tulleet h&m:n sukkahousut. Ja mikä parasta, samaisesta paketista tuli jo kauan odottamani silmienpelastajat, siniset, muovisankaiset arskat! Voi tätä ihanuutta!





Täti tässä vähän ilmeilee.. Pyydän anteeksi noita naamanvääntelyitäni, en vain osaa olla kuvissa tavallisilla ilmeillä, heh heh..
Ja tuo täti ihan vain siitä syystä, että kävin eilen kampaajalla kyllästyttyäni ainakin viidennensadannenkuudennenkymmenenkahdeksannen kerran jälkeen ylipitkään ja ohuenohueen hiirulanhäntätukkaani. Tykkään hiusten pituudesta, mutta jostain syystä otsatukan suoraviivaisuus ja tukan malli antaa kammottavan täti-vaikutelman.. no, kai se on kestettävä.

Loppuun vielä kuva uudesta pantarakkaudestani sekä kengistä, joiden kanssa olen päättänyt taistella koko kevään vaikka jalat verille, kuhan saan nuo ihanuudet kesään mennessä tuntumaan edes hieman siedettävämmiltä jalassa..



Tilasin tosiaan nuo kengät h&m'ltä ja niinkuin odottaakin jo voi, ne tuntuvat jalassa hirveiltä. Jonkun sortin tekonahkaa tuo materiaali on, eikä se istu jalkaani mitenkään. Vaikka hintaa näillä taisi olla vain vajaa 10e, päätin silti kesyttäväni ne kevään aikana koti-oloissa niin, että kesän alkaessa voinkin kirmata ne jaloissa jo huoleti ulkona. Kyllä niistä vielä hyvät saadaan!

Panta ei valitettavasti kuvassa kovin hyvin näy, mutta kyseessä on siis h&m:n lastenosastolta bongattu musta paljettijättirusetti.
Samassa kuvassa näkyy myös uusi bolero, vaivaiset 4,99e alennusten jälkeen Kampin Veromodasta. Tykkään noista olkapää-rypytyksistä, aivan mahtavat! Myös 3/4-hihat tuo tähän kaivattua juhlallisuutta, hyvin voi käyttää juurikin valkoisen paidan/mekon kanssa hienommissakin kekkereissä. Allaolevan basic-tunikan tilasin myös hennesiltä. Tosin sen salaisuus lienee siinä, että todellisuudessa tunika on miesten xxl-kokoinen hihaton paita, mutta tuollaiseksi rennonmalliseksi tunikaksi mitä oivallisin (:

Tytöt saa..

Tiettyinä hetkinä rakastan ylikaiken sitä, että olen tyttö. Vaikka päällisinpuolin kannatankin tasa-arvoa, barbeilla leikkiviä poikia, rallia ajavia tyttöjä ja tykkään rikkoa rajoja, niin silti huomaan usein perustelevani itselleni tiettyjä toimintoja fraasilla "saan tehdä/ostaa/tuntea näin, koska olen tyttö." Tätä Fraasia käytän vaihtelevalla menestyksellä, epäsäännöllisen säännöllisesti. Viimeksi käytin tätä perustelua muutama viikko sitten, päädyttyäni puoliterveenä maailman suloisimpaan liikkeeseen.
Lempisaippuakaupastani voi siis lukea tarkemmin täältä.

Ja mitä sieltä sitten tarttui mukaani?



Yhteinen taipaleemme alkoi tosiaan, kun astelin väsyneenä ja hyvin ryytyneenä kauppaan. Hetken katselin ympärilleni, kunnes antauduin uuteen lempparilauseeseeni; "voinko auttaa jotenkin?". Kerroin Myyjälle, etten tiedä mitä etsin, mutta ajattelin hemmotella itseäni stressin ja flunssan vuoksi. Samantien hän sai minut vakuuttumaan jalkakylvyn rentouttavuudesta ja sain kouraani kylpypallon, joka oli kuulema omiaan rasittuneille jaloille. Kuitenkaan ei voi jättää asioita puolitiehen, niimpä piti saada vielä asiaan kuuluva rasva, kylvyn pehmittämille jaloille. Ja siinä vaiheessa astui peliin Fair trade foot lotion.



Myyjän avatessa tuon pienen ja viattomalta näyttävän rasian, en voinut olla ihastumatta. Pinkkiä, piparminttua, oih! (Ylläoleva kuva ei nyt jostain syystä ole kovin edustuskelpoinen, rasva ei todellisuudessa ole läheskään noin lilaan taittava, vaan puhtaan pinkki.. uskokaa pois!)
Tämän tuotteen tuoksu ei ole mitään sinnepäin, vaan erittäin voimakasta ja juurikin piparminttuista. Eräs kaverini tosin kuvaili tuoksua lähinnä hammastahnamaiseksi, mutta ei välitetä siitä. Rasva on hyvin täyteläistä ja uskonkin tuon 100gramman minipurkin riittävän vielä pitkään.

Jalkojen lisäksi löysin rasvalle ihan uudenkin käyttötarkoituksen. Saattaa kuulostaa oudolta ja varsinkin tuon vahvan tuoksun takia vaati hieman totuttelua, mutta kyllä, käytin uutta rakkauttani myös kasvorasvana. Syy tähän on yksinkertainen; Vietin viimeviikon kokonaisuudessaan ulkona, partioleirillä. -20c pakkaset, jatkuva tuuli ja lumipyryt teki tehtävänsä, kotiin tullessani kasvojeni iholla olisi voinut vaikka raastaa juustoa, niin kuivunut korppu se oli! Niinpä laskin 1+1, muistin uuden jalkarasvani tehokkuuden ja volá! kahden päivän tehorasvaus ja kasvoni näyttävät jo melkein siedettäviltä! En usko minkään normaalin kasvorasvan pystyvän samaan, ainakaan omien kokemusteni perusteella.

(Tuota jumalaista rakkauden kohdettani voi ostaa myös Lushin verkkokaupasta, täältä)

Nyt valmistaudun tulevaan työiltaan ja heitän ajatukseni täysin "ystäväni Henryn" vietäviksi. Tuo jo muutamanvuoden vanha kotimainen draama iski silmiini Filmtownin hyllyllä jo Lauantaina, ja päätinkin samantien vuokrata 7 elokuvaa viikoksi (Hintaa tälle tuli vain 9e, kiitos filmtownin VIPpiyteni). Tummien perhosten kodin katsoin (jo toistamiseen) heti lauantaina, vielä Henryn jälkeen olisi suomi-maratoonista jäljellä koti-ikävä, Maata Meren alla, Lamour di Márja, Kolmistaan ja Risto Räppääjä.