"nyt joku Ilpo mua katselee"

Olen jo pari päivää kokenut mielettömiä naurunpurskahduksia ja samalla tajuttomia tunnemyrskyjä, nimittäin: Jenni Vartiaisen uusin levy on vihdoin ulkona!!

(Naurunpurskahdukset ihan vain oivallisista sanoituksista niinkuin:

"Sinä munapää et voi ymmärtää" ja otsikon

"nyt joku Ilpo mua katselee")

Tutustuin Jennin tuotantoon jo hänen ensimmäisen levynsä, ihmisten edessä (2007) ilmestyttyä. Aluksi en pitänyt kappaleista tai koko levystä lainkaan, mutta pikkuhiljaa se alkoi kiinnostamaan ja lopulta upposi täysin.

Ensimmäiseltä levyltä lemppareitani on Elämän perhonen sekä Vedenalaista. Jälkimmäinen siitäkin syystä, että itselleni eräs hyvinkin tärkeä henkilö suositteli minulle biisiä aikoinaan "sä oot kokoajan menossa, kuuntele tää biisi jos se sais sut ees hetkeksi rauhoittumaan" Ei muuten olla kyseisen tytskän kanssa oltu juurikaan tekemisissä viimisen vuoden aikana ja nyt tämän postauksen innoittamana kun otin häneen yhteyttä, sainkin kuulla positiivisesti shokeraavan uutisen: Hän on nykyään pienenpienen poikavauvan onnellinen äiti! Paljon onnea koke perheelle :)

Mutta siis niin takaisin Jenniin ja uuteen levyyn, Seiliin. Sunnuntai-illasta asti olen kuunnellut pelkästään tätä levyä, ja voin sanoa pitäväni jokaisesta biisistä. Koskettavimpia ovat varmasti Seili ja Kiittämätön, vatsalihaksia koettelevin on taas tuo otsikkoonkin lainattu Nettiin.

Vaikka levyn yleinen tunnelma onkin hyvin haikea ja miettiväinen, on mielestäni sekaan saatu myös sopiva ripaus einiin vkavia biisejä, ainakaan temmoltaan ja tyyliltään, vaikka sanat olisivatkin painavaa asiaa.

Yksi syy miksi Jennistä pidänkin, on juuri se tapa tuoda asioita esille. Ilmasutaito ja lavakarisma on tällä tytöllä juuri sitä, mistä itse pidän ihan mielettömästi! Puhumattakaan Jennin asuista, oih ja voih!

ps. Kuvat on oman kamerani otoksia Radio Novan konsertista kesältä 2008 (:

Pinkday?

Olen jo jonkun aikaa luullut, että Models Own-kynsilakka (jonka itse ainakin olen bongannut yhdestä jos toisestakin blogista..) on jotenkin kamalan hankalasti saatavissa ja hintakin sen mukainen. Hieman oli perjantaina naurussa pitelemistä kun törmäsin tuohon kalliina ja saavuttamattomissa pitämääni värikirjoon Seppälässä. Hintaakin taisi putelilla oli vaivaiset 4e, joten pakkohan se oli ostaa!

Kuva

Lopputuloksena sormien kynsiin pääsi vielä kukkatarroja, mutta niistä en saanut mitään edustuskelpoisia kuvia, joten nyt saatte nauttia pelkästä pinkistä matta-pinnasta :D

Kynsissä oleva väri on sävyltään "bubblegum".

Olen ollut koko viikonlopun ihan liekeissä, ulkona oleva sää on jotain mahtavuutta! Aurinko paistaa ja pikkuhiljaa lämmittääkin jo, ei vaan voi olla hymyilemättä (:

"tällaiseksi luullut en, arkipäivää aikuisen"

Pmmp sen sanoi (biisissä Lapsuus loppui). Perjantai-aamu, ei koulua. Heräsin kymmeneltä ja mikä voisikaan olla ihanempi tapa aloittaa vapaapäivä, kuin löhötä sängyssä läppärin kanssa, vieläpä syöden eiliseltä jääneet lempparikarkit! huh mitä luksusta.

Tosin pian se loppuu, tänään olisi tarkoitus vielä ennen illan juhlimisia tehdä ennakkotehtävät Tampereen ammattikouluun, jotka tulla tupsahtivat postista keskiviikkona. Kamalan vaativalta ei taso vaikuta (70:stä ennakkotehtävät saaneeista enintään 36 pääsee varsinaisiin pääsykokeisiin, joista taas 20 valitaan opiskelemaan) ja epäilen olevanikin aika vahvoilla, ainakin jos vertaa suoraan peruskoulusta pyrkiviin, minulla kun on jo kyseisen alan opintojakin vuoden verran takana. Ei tosin saisi nuolaista ennen kuin tipahtaa, eihän sitä ikinä voi tietää mitä tapahtuu.

Eilinen ilta tosiaan meni pmmp'n keikalla ja mahtava keikka olikin! Siitä on varmaan jo pari vuotta kun olen itse viimeksi nähnyt tytöt livenä, mutta ei pettäneet tälläkään kertaa. Vaikka keikka oli ilmainen (Grand Casinon 6v synttärit) soittoa kesti aika tarkalleen puolitoista tuntia ja biisilista oli niin sopiva sekoitus koko tuotannosta, ettei parempaa olisi voinut olla! (tietysti näin vanhemman tuotannon ystävänä olisi toivonut ekojen levyjen kaikki hittibiisit, mutta ei nyt mennä siihen :D)

Mennään mielummin eilisiin vaatteisiini (: Päälläni oli h&m'n neule sekä vaaleanpunainen toppi, näitä perustoppeja on itselläni ainakin varmaan kymmenessä erivärissä, ne on vaan niin käteviä asuun kuin asuun. Tosin ylläolevaan yksilöön olen itse (hakaneulalla!) tehnyt rypytyksen eteen. Panta on edelleen h&m:n lasten osastolta ja kaulassa killuu se postimerkkikoru. Pitäisi varmaan käydä tässä taas koruostoksilla, ennenkuin jämähdän ihan kokonaan vain yhden korun käyttäjäksi. Ei sillä että se itseäni välttämättä liiaksi haittaisi, pidän tuosta korusta aikalailla (paremmin ei olisi lahjavalinta mennä;)

Hame ja vyö ovat myös Hennesistä ja pääsivät eilen ensimmäistä kertaa päälläni ulos. Vyö on jonkin sortin nahkajäljitelmää, ja suhteellisen hiostava kun ei hengitä ollenkaan.. Kuitenkin pidän sen mallista ja uskon että tulen sitä käyttämään jatkossakin, hiostavuudestaan huolimatta. Hameesta pidän myös, se on vähän samaa maata kuin Monkilta havittelemani yksilö, korkeammalla vyötäröllä vain.

Nyt ennakkotehtävien pariin jotta kerkeisi vielä vaikka shoppailemaankin tänään. Ostoslistalla ainakin uusi panta, luomiväri ja poskipuna (:

puutarhahanskat kääntyvät hyvin mekoksi

Tää unohtu aamun postauksesta! Siis se saksi-koru josta mainitsin, mutta eihän sitä nyt noista kuvista erota, onneks tajusin pääsiäisenä napsasta äitin luona siitä (vai pitäiskö sanoa niistä? "siitä" kuulostaa hassulta kun saksista normaalistikkin puhutaan monikossa) kunnon lähikuvan. Ihana on ja tykkään paljon (:

Eilen tosiaan sain hennesin pakettini ja meinasin pomppia riemusta kattoon kun paketista paljastui eräs mekko. Tämän puutarha-essuksi nimeämäni koltun kanssa koin jo kauhunhetkiä, kun näin sen h&m:n nettisivuilla loppuunmyytynä, enkä yhtään muistanut olinko jo kerennyt klikkailla sen itselleni vaiko enkö.. Niin käy minulle itseasiassa säälittävän usein, että ostelen itselleni yhtä jos toista hennesin nettikaupasta ja sitten haen sormet syyhyten ja sydän pamppaillen paketin kiskalta, kun en yksinkertaisesti vain muista mitä sinne taas tuli laitettua. On mulla ihan hyvä muisti, ei vaan kovin pitkä!


tuo kangas on saletisti varastettu niiltä iänikuisilta puutarha-hanskoilta mitä kaikki vanhat tädit käyttävät.

Terveisiä muuten vandalistien ja vähäosaisten luvatusta maasta, kävin tänään Vantaalla!
Tosin kaupunginosa jossa kävin yrittää nätisti sulautua vielä Helsinkiin, joten mitään kovin karua kuvausmaisemaa ei valitettavasti löytynyt. Päädyin siis itse photaroimaan graffittisydämen idylliseen kivimuuriin. Mekko ei nyt yhtään näytä pääsevänsä oikeuksiinsa (yök kuinka klisee lause!) mutta takaan että se on livenä jumalainen! Sen verran pakko myöntää, että eihän tuo kuosi ole yhtään sen selkeämpi kuin siinä mummon kimonossa, jota kammoksuin, mutta kun tuo malli!! Ja tuossa on kuitenkin ihan selvästi kukkasia, toisin kuin siinä epämääräisiä läiskiä täynnä olevassa kutaleessa :D Ei, en toki ole katkera siitä että en voi lyhyyteni ja vartalonmallini takia pukea päälleni mitä tahansa..

Vaikka Hennesiltä tulikin jopa 5 upeaa mekkosta, olen silti hieman vaatekriisissä tulevien päivien suhteen. Huomenna olisi tarkoitus käydä tsekkaamassa pmmp Grand casinolla, perjantaina serkun synttärit baarissa ja lauantaina vielä yhden kaverin kotipippalot kevään kunniaksi. Outoa, kuinka usein huomaakaan, että mitä enemmän omistaa vaatteita, sitä hankalampaa pukeutuminen on. Ja aina puuttuu jotain, ikinä ei ole tarpeeksi.

ps. mekko-kuvista kiitos iso-siskolle! (:

aamujen vaikeus

Miksi aamut ovat aina niin vaikeita? Vaikka työt alkavatkin vasta yhdeksältä (eikä esim 7.00 niinkuin kesätyössäni. hrr.) meinaan silti myöhästyä, koska olen niin hidas aamutuimaan. Nytkin sen sijaan että laittaisin itseni työkuntoon, päivitän blogia. Tärkeimmät eka ja sillein.

Nojoo, halusin tulla näyttämään toisenkin asun pääsiäiseltä, alla olevaa yhdistelmää käytän yllättävän usein.

Arskat on edelleen hennesistä samoin kuin tuo pinkki panta (johon oon kehittänyt jonkunsortin fiksaation, se nyt vaan on niin ihana..) saksikoru taas seppälästä.

tuo neulehässäkkä on juurikin se mistä kerroin jo aikaisemminkin, ginatricotista alelöytö xl-kokosena. Rakastan sen pehmeyttä ja lörttösyyttä! eikä se edes näytä pahalta, vaikka onkin monta numeroa liian iso (: Vai?

Farkkusortsit on myös hennesiltä, niinkuin neuleen alta pilkottavat sininen toppikin. Jos en väärin muista, myös sortsit olivat jonkin sortin alehelmiä.. Kengät DinSkon viime syksyn mallistoa, ja saaneen sanoa että ne hajoavat jo nyt ihan käsiin! argh, vihaan DinSkon kenkiä juurikin siksi että niitä voi käyttää sen kuukauden tai pari ja kappas vaan ne hajoaa. äh.

Jep, minä jatkan kohmeloaamuani Gnarls Barkleyn ja Husky Rescuen parissa, ehkä tää vielä tästä. Kivaa päivää kaikille! (:

näin syöt saksia, jos ei ole varaa ostaa muuta ruokaa..

mummoni kutoi jämäkankaista kimonon

Nyt on pakko avautua. Nimittäin kerrankin voin hyvällä omalla tunnolla sanoa olevani erimieltä valtavirran kanssa. Kaikki varmaan jo tietävät hennesin Garden Collectionin ja sen yhden Tunikan? Tämä nyt on tietysti vain minun mielipiteeni, mutta saaneen kysyä, että mitä hittoa? Onko kyseessä taas joku automaattinen ketjureaktio, kun joku on erehtynyt julkisesti kehumaan tätä kolttua niin kaikki haluavat samanlaisen, vai onko tuo oikeasti kaikkienmielestä niin ihana ja mieletön? En voi sille mitään, mutta mieleeni tulee lähinnä aamutakki ja japanilainen kimono mummon jämäkankaista..

Olen viimeaikoina nähnyt tätä tunikaa yhdessä jos toisessakin blogissa, ja uskaltaisin väittää että 99% päällä tuo näyttää aivan järkyttävältä. Toisaaltaan en myöskään ihmettele, että se yksi ainoa tyttö jolle se mielestäni oikeasti sopii, sattuu olemaan normaalia suomalaista hieman pidempi ja muutenkin vartaloltaan sen mallinen, että vaikka hänet pukisi jätesäkkiin, hän kantaisi sen onnistuneesti pääpystyssä ja näyttäisi uskomattoman hyvältä. Ja kantamisestahan pukeutumisessa pitkälti onkin kyse.

Minkä takia tiettyjä vaatekappaleita onkaan niin vaikea kantaa onnistuneesti?

"en ole enää lapsi vaikken kovin vanhakaan"

Lähdin pääsiäistä karkuun äidin luo (niinkin kauas kuin Espooseen..) Viimeviikkoina olen potenut jonkin sortin mökkihöpertymistä ja pelkoa päällekaatuvista seinistä kun iltaisin on ollut yllättävän vähän mitään tekemistä. Niinpä tämmöinen miniloma jossain aivan muualla (mutta silti sopivan lähellä:) tekee varmasti hyvää!

Perjantai sujui mahdollisimman rennosti leggareissa, tunikamekkomikäliesysteemissä ja neulepaidassa.

Paidan ostin erittäin äkki-ostoksena Forumin h&m:stä helmikuun lopulla, kun goomille lähtiessä olin unohtanut ottaa minkään sortin pitkähihaisia mukaan.. oikein loisto-pakkaaja ja varustautuja!

Mekon tilasin alkuvuodesta myös hennesiltä, hintaa taisi olla 9,90e. Mekossa on irroitettavat nirunaru-olkaimet, jotka tuovat hippasen verran muunneltavuutta. Harmaasta väristä pidän myös, koska silloin pystyy halutessaan leikkiä asusteilla ja muilla pienillä väri-yksityiskohdilla ilman että näyttää kävelevältä sateenkaarelta (sirkuksesta karanneelta pelleltä..)

Huivi taas on GinaTricotista viime syksyltä. Niinkuin kuvasta näkyy, kokoa sillä on ihan riittämiin ja lämpöäkin se osaa pitää. Rakkaushuivi etten sanoisi!

Kuvista kiitos (taas kerran) pikkusiskolle. Luksusta olisi jos päivittäin olisi oma kuvaaja käytettävissä. Tähän voisi melkein tottua :D