lauantai 17. heinäkuuta 2010

Luonnonlapsi suksii kuuseen


Otsapanta ja uudet arskat, jotain, mistä en vaan pääse eroon. Olen niin onnellinen, että nyt vaaleilla hiuksilla pystyn pitämään kokonaisvaltaisesti ruskeita asusteita, rakastan sitä kontrastia minkä ne tuo yhdistettynä vaaleaan yleispohjaan. Ja pääväriksi menee melkein mikä vaan. Ah, rakastan monikäyttöisiä ja helppoja asusteita!


Tänään kävin hakemassa kaverin vauvan yöksi hoitoon, jotta kaveri pääsee juhlimaan veljensä synttäreitä. Voin vain ihailla niitä nuoria äitejä (ja kaikkia muitakin äitejä!), jotka jaksavat tuota rumbaa 24/7, kolmesataa kuusikymmentäviisi päivää vuodessa. Itselleni jo tämä puolikas päivä viisi kuukautisen pojan kanssa ja yhden illan nukkumaanlaitto saa mehut pois ihan täysin, vaikkei tämä todellakaan mitään vierasta hommaa itselleni olekaan. Näillä keleillä vielä kun hikeä pukkaa vaikka paikoillaan makaisi.

Sitäpaitsi toi lapsi ei suostu nukahtamaan millään. Taitaa tulla aika vähäuninen yö, tosin se oli kyllä jo tiedossa aiemminkin. Siitä huolimatta, onhan tuo ihan vietävän suloinen tapaus ja vaikkei sitä omia lapsia aikoisikaan hankkia, niin ikinä ei voi olla tarpeeksi kiitollinen omille vanhemmilleen. Kuinka paljon he ovatkaan jaksaneet ja tehneet asioita sen eteen, että meillä lapsilla olisi hyvä olla. Mieletön duuni, kiitos omille vanhemmilleni tuhannesti <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti