keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Ei ihan Strömsö


Aina ei vaan välttämättä onnistu. Ei vaikka kuinka yrittää. Pitkään harkitsin järkyttävän juurikasvuni värjäämistä ja loppuenlopuksi päädyin opiskelijabudjetillani taas kerran blondaamaan reuhkani ihan itse. Kohta ei taida olla hiuksia päässä enää ollenkaan tätä rasitustahtia noudattaen, mutta kerrankos sitä.

Tänään sitten tottuneesti tuikkasin tuon blondausvärin päähäni ja lopputulos oli vähintäänkin mielenkiintoinen; Haalean sinisiä raitoja siellä täällä. JES. Niinkuin ylläolevasta kuvasta huomaa, niin kyllä, se on muokattu, mutta todellisuus ei paljoa tuosta kuvasta poikkea. Paitsi että siniset kohdat ei tosiasiassa ole läheskään noin makeesti!

Selityshän tälle ilmiölle on ihan selvä. Hiukseni ovat todella huokoiset ja edellinen tai uusiväri on varustettu metallinhohdolla. Jos sitä ensikerralla oppisi ottamaan järjen mukaan väriostoksille. Toivon että efekti on samankaltainen kuin hopeashampoota käyttäessäni, eli kuluu pois muutamassa pesussa. Huomisen taidan siis pyhittää hiuspäiväksi, erilaisten tehohoitojen kultajuhlaksi.

2 kommenttia:

  1. Hih, jos oikeesti haluut saada tukan taas kuntoon, niin sun on tehtävä niinku Stella ja vedettävä pipo päähän kesään asti: http://www.olivialehti.fi/Tyyli/Tyyliblogi/tabid/66/Default.aspx?PostId=16551. Ja kiharrin pannaan!!! t. yks joka vois hyvin adoptoida sen kaappiinsa :P

    VastaaPoista
  2. Apua, oon ihan lopen kyllästynyt pipoiluun, vaikka vaihtoehtojakin alkaa olemaan jo riittämiin! Ja kiharrin, ei ei ei, ilman sitä ei oo enää elämää! ;D Kiikutan sen sulle sitten kun mulla ei oo enää hiuksia mitä kihartaa, jooko? :D

    VastaaPoista