diamonds from cheapmonday

Keväällä kun Weekday ja Monki avattiin, petyin pahasti, koska olin odottanut avajaisia koko kevään ja loppuenlopuksi kummassakaan liikkeessä ei ollut yhikäs mitään, mitä olisin halunnut. Kuitenkin olen molemmissa käynyt aina säännöllisen epäsäännöllisesti toivoen josko tällä kertaa löytyisi jotain kivaa.

Perjantaina kävin sitten alennuksien perässä taas normaaliin tapaani vilkasemassa tarjonnan, ja yllätyin positiviisesti löytäessäni -50% alennuksesta perus t-paidan, jossa oli hauska timanttisormus printti edessä. Mitä loistavin yhdistettynä rentoihin farkkusortseihin ja gladiaattoreihin. Nam!

(your) so hot

Fiiliskuvia eiliseltä suokkipäivältä, kamppailen blogin ulkoasun kanssa enkä millään meinaa löytää mieleistä. Höh.

Intiaanikesä

oih, terkut partsilta! Tää kuumuus on jotain hulluinta ikinä, mutta onneksi kaiuttimista soi gagan Alejandro ja lasissa on tuoretta mansikkapirtelöä (: Päivällä käytiin tsekkailemassa Shrek 4:nen, ja vaikken ole aiempia osia kokonaisina nähnytkään, niin pakko myöntää että olihan tämä katseltavan arvoinen tapaus.

Shrekin kunniaksi uskaltauduin ekaa kertaa julkisesti pitämään kanarianlintu-mekkoani, oli kyllä ihanan vapauttavaa näillä helteillä hipsiä kaupungilla ilman rintsikoita! Minä kun en satu omistamaan oikean mallisia liivejä tuohon mekkoon, niin laitoin sitten kesän kunniaksi menemään täysin ilman :D

Päähäni löysin ihanan inkkarikesä-pannan hennesiltä, 1,95e taisi olla hintaa tuolla mokkanahkaisella lettinarulla.  Rakastan kesäkotini ympäristöä, juna-aseman alikulku-tunneli on täynnä kivoja seinämaalauksia (=ei mitään nopeesti tuherrettuja tussijuttuja, vaan oikeesti aikaa vaativia kuvia) ja tosiaan alle 10minuutin pyörämatkan päässä kiemurtelee keravanjoki ja ihanat vanhat joenvarsi-rakennukset. Toivon että saan vielä jokukerta armaan hovikuvaajani, kesäsiskon, houkuteltua mukaan pyöräretkelle, jotta saan ikuistettua itseni niiden tiilihökkeleiden seassa.

saippuakauppias

Vierailin maanantaina taas lemppari saippuakaupassani, Lushissa. Tällä kertaa mukaan tarttui shampoo-pala ja hoitoaine, koska hiukseni tarvivat jotain kostetuttavaa, mitä aiemmin käyttämäni Tigin Bedhead superstar - shampoo ei valitettavasti pystynyt antamaan. Lushin tuotteisiin päädyin, koska ne ovat säilöntäaineettomia ja muutenkin luonnonmukaisesti kehiteltyjä.

Shampooksi valikoitui siis kiinteä shampoo-pala The Blond, hintaa oli sadalla grammalla 8,30e. Tuoteselostuksen mukaan palan pitäisi korostaa vaaleita suortuvia ja antaa hiuksille ilmavuutta. Vaikka olen käyttänyt tätä vasta kolme pesua, voin sanoa, että toimii. Jo ensimmäisen pesun jälkeen huomasin hiusten värini muuttuneen aavistuksen luonnollisemmaksi värjäyksen jälkeisestä keltaisuudesta ja ilmavuuttakin on tullut.

The Blond'in rinnalle myyjä suositteli veganese-hoitoainetta, jonka sisältämä sitruuna antaa kiiltoa ja korostusta, merilevä taas antaa pehmeyttä ja eteeriset öljyt huolehtivat päänahasta. Molemmat tuoksuvat aluksi hyvin vahvoilta, mutta pesun jälkeen hiusten kuivattua tuoksu muuttuu hyvin miedoksi, melkein huomaamattomaksi. Uskaltaisin väittää, että tässä on oman kesäni pelastajat. Tietysti lyhyen koeajan jälkeen ei voi antaa täysin virheetöntä arviota, mutta nämä vakuuttivat itseni jo niin täydellisesti, että koin olevani valmis myös esittelemänä ne. Niin ja lisäpointsit vielä Lushin ihanille myyjille! Kauppaan on aina yhtäihana mennä, kun myyjät huolehtivat jokaisesta asiakkaastaan yhtä hyvin ja kohtelevat näitä kuin kukkia kämmenellä (:

Rapu etelänmereltä

Aurinko. Asia, jota en vieläkään osaa varoa.  Oikeastaan jos ihan totta puhutaan, niin olen äärettömän kyllästynyt aurinkovoiteilla läträämiseen. Pienestä asti olen joka kesä palanut suomen auringossa vähintään kerran, niin pahasti ettei vaatteitakaan pysty pitämään päällä ilman kipua. Niin kävi myös tänäkesänä. Poltin käteni viikonloppuna seilatessani saimaalla puolisentoista tuntia, ja nyt hohtaa molemmat käsivarret niin kauniin ravunpunaisina, ettei kehtaa pitää esillä ollenkaan.

Onneksi alennusmyynneistä löytyi pelastus tähänkin ongelmaan! Hennesistä kävin tänään pokkaamassa valkosen pitkähihaisen, hintaa taisi olla ruhtinaalliset 5e. lapuska sanoo olevan 100%:sta luomupuuvillaa ja pakko myöntää, että tämä on kuin omiaan tuonne paahteeseen. Vilpoinen, mutta peittää olkapäät ja palaneet käsivarret täydellisesti. Olisi toki kiva joskus ruskettuakin..

Pituutta paitulissa on melkein polviin asti, eli halutessaan voi käyttää jopa ilman sortsejakin, mutta itse puin ihan vain käytännöllisyyden vuoksi nuo microt kaveriksi, kun ulkoilun funktio oli todellisuudessa leikkimistä 4vuotiaan velipuolen kanssa, siis jotain ihan muuta kuin kameralle poseeraamista :D

tahdon, haluun, pakko saada!

Liian usein loppukesästä tajuaa että koko kesä on sujahtanut ohi kuin nopeutetussa elokuvassa. Kesätöistä saadut rahat on mennyt milloin mihinkin laskuihin ja silti olisi pakko jaksaa koko synkkä talvi rämpien läpi kinosten ja raahata itsensä aamu kahdeksaksi kouluun. Tänä kesänä teen toisin. Ehkä viimistä kertaa ennen eläkevuosiani vietän kesän kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla, kun töitä tehden. Ensimmäinen kesä ilman töitä sitten viiteen vuoteen.

"Missä te tapasitte ekan kerran äidin kanssa?" Naurahdan kysymykselleni ja tajuan sen olevan kuin suoraan demin "näin tutustut sukujuurisi"-opuksesta. Tänäkesänä haluan tehdä asioita, joita olen halunnut jo pitkään. En aio mitään, ainoastaan haluan. Haluan kuvata uuden kesäkotini lähistöllä olevat vanhat tiilirakennukset, keravanjokea ylittävät monet sillat, haluan oppia viittomia ja nähdä isän äitini lapsuudenkuvia. Haluan nähdä kavereita ja kerätä voimia syksyyn. Haluan oppia tuntemaan itseni ja juureni, tietää mistä tulen ja mihin olen mahdollisesti menossa.

Haluan myös toteuttaa kaikki nämä ja paljon muuta. Aikominen on aina jollain tapaa suorittamista, ja sitä en tältä kesältä halua. Haluan ladata akkuni niin täyteen, että ensikesänä voin ylpeänä mennä töihin ja sanoa olevani ammattilainen. Haluan vihdoinkin kokea valmistujaiset, mitkä tahansa juhlat, jotka järjestetään vain minun saavutuksieni takia. Vaikka ala ei minua enää kiinnostakaan, aion nyt vihdoin tahkota sen läpi. Eihän siitä ole kuin vasta 4 vuotta, kun kyseisen koulun aloitin.. Kruunaan siis tämän kesän haluamisille ja niiden saavuttamisille, päämärille, niihin pyrkimiseen ja pääsemiseen sekä mikä tärkeintä; Itsensä lataamiseen, jotta pääsisin niihin päämääriin ensi kesään mennessä.

Kesäkaverit